Tehtävän 4 katselmus 

Tänään oli kohdeanalyysien esittelyt. Olipas hienoja esityksiä! Ryhmän yksi esityksessä esimerkiksi oli mielenkiintoinen teemakartta muinaisrantojen sijainnista. Kartasta selkeästi näki miten Yoldiameren ja myöhemmin Ancylusjärven rannat Pyhä-Luosto alueella ovat sijainneet. Yoldiameren synty noin 11 600 vuotta sitten liittyi jääkauden loppumiseen. Sittemmin tämä Yoldiameri muuttui Ancylusjärveksi sen jälkeen, kun maanpinta kohosi ja yhteys valtamereen katkesi. Jääkauden aikaiset muutokset ja jään liikkeet ovat Pyhän maisemissa vahvasti esillä ja ne antavat vahvan taustan koko alueelle. Näitä maisemia pitää jossain vaiheessa ehdottomasti päästä näkemään ja etenkin kesällä! (Harmi vain että kevään kurssimatkalle en pääse mukaan…..)

Samoin ryhmän 1 esityksessä oli mielenkiintoinen teemakartta muinaisjäännöksistä. Muinaisjäännökset ovat omasta mielestä todella kiehtovia ja kävinkin muinaisjäännösrekisteristä tutkailemassa tarkemmin alueen muinaisjäännöksiä. Rekisteristä huomasin, että esimerkiksi Pyhän Noitatunturilla on muinainen asuinpaikka Kuorinkikurussa ja asuinpaikkaan liittyy luola. Tämä luola sijaitsee Pyhätunturin korkeimman laen, Noitatunturin, huipusta n. 500 m pohjoiskoilliseen. Kuorinkikuruun viettävässä rakkaisessa rinteessä. Muinaisjäännösrekisterin mukaan tällä luolakäytävällä on syvyyttä 4 m. Toinenkin muinainen asuinpaikka Pyhätunturilta löytyi rekisteristä. Tällä paikalla sijaitsee nykyään Karhunjuomalammen päivätuvan pihamaalla. Nämäkin kohteet olisi hienoa päästä näkemään kesäaikaan. Tässä alkaa väistämättä siintää kesän retkikohdeajatukset mielessä...

Ryhmän kaksi esityksessä havainnollistettiin hyvin alueeseen liittyvää kuvastoa. Instagram kattaus näytti konkreettisesti sen, mitä ihmiset kuvaavat #pyhaluosto :n alle: maisemia ja olipa mukana ihmisen paras ystäväkin eli koira. Vanhoissa valokuvissa näkyi samat teemat, eli niin paikan näköalat kuin kurutkin (poroja ei muuten näissä kuvissa vilahtanut). Maisemakuvien lisäksi ryhmän kaksi esityksessä oli hyvänä loppukoosteena swot-analyysi. 

Ryhmän kolme esityksessä silmiin pisti talvireittien ja kesäreittien erottelu omina karttoinaan. Ei sinällään, varmastikin osa reiteistä on sellaisia, että niitä hyödynnetään niin talvisin kuin kesäisinkin, mutta karttajako ehkä havainnollisti hyvin toiminnallisia eroja vuodenaikojen rytmittämänä. Ja tokihan kesäaikainen maastossa liikkuminen kuluttaa maastoa aivan erilailla kuin vaikkapa talvisin ladulla hiihto. Joten esim kesämaastopyöräilyn sijoittamista pitää tarkastella erityisen tarkasti maaston kulumisherkkyyden mukaan. Herkkyydestä puheen ollen ryhmällä kolme ole esityksen lopussa mainio teemakartta muutosherkkyydestä. Teemakartassa esitetään mitkä alueet voivat olla vaarassa menettää arvoaan lisääntyvän turismin seurauksena. Ekologisella kapasiteella tarkoitetaan alueen fyysistä ja biologista kykyä kestää alueiden käyttöä, kuten retkeilyn aiheuttamaa tallausta. Varsin hyvä kartta, vaikkakin toki tässä tarkastelussa ja mittakaavassa ennemminkin yleispiirteinen luonteeltaan.

Vitosryhmän esityksessä ansiokasta oli mielestäni mm. päivän pituuden tarkastelu sekä ilmaston muuttumista kuvaavat diagrammit. Muutos sekä lämpötilassa että sademäärässä näkyy näistä selvästi ja tässä voi vain pyöritellä mielessä erilaisia ajatuspolkuja siitä, miten nämä muutokset vaikuttavat alueen ekologiaan. Hauska yksityiskohta ryhmän viisi esityksessä oli ote vanhasta asemakaavasta, jossa on kaavamääräyksissä vaatimus kelohongan, luonnonkiven tai muun näihin hyvin sopivan materiaalin käytöstä. No, näistäkin on luovuttu eikä näin tiukkoja saneluita nykyisissä asemakaavoissa taida enään olla.

Meidän oma esitys saatiin mukavasti pakettiin. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia vaiheita!

Kaamoksen hienoja värejä. Kuva Juha Rahkonen.